Kotivara -opaskirja



Ohessa näyteteksti kirjasta:



Kotivaran sisältö

Kotivaran sisällöstä löytyy esimerkkejä myös viranomaissuosituksista. Olennaista on se, että itsellä löytyy kaikki tarvittava omatoimiseen elämiseen vähintään 72 tunniksi, mielellään pidemmäksi aikaa. Viikon tai kahden kotivara ei vaadi juuri sen enempää panostusta kuin kolmen päivän. Jos asian kokee tärkeäksi, niin miksi sitä ei tekisi samalla kunnolla?

Kotivarassa olennainen osa on vesi sekä keinot ja välineet säilyttää tai kuljettaa sitä. Tämän lisäksi kuivaelintarvikkeet ovat tärkeitä. Osa elintarvikkeista voi olla sellaisia, joilla on lyhyt säilytysaika, kun ne vain käytetään nopeasti. Valtaosan kotivaran elintarvikkeista pitää kuitenkin kestää varastointia. Tässä jokainen tekee päätöksen siitä, kuinka pitkäksi aikaa aikoo rakentaa kotivaraa. Markkinoilla on tuotteita, jotka säilyvät vuosikymmeniä tai jopa pidempäänkin oikein säilytettyinä.

Veden ja ruuan lisäksi kotivaran tulee sisältää keinot valmistaa ruokaa vaihtoehtoisella tavalla. Tulisijat, grillit, retkikeittimet yms. ovat tärkeitä. Näihin kaikkiin täytyy myös olla polttoainetta riittävästi. Kotona pitää olla myös tulentekovälineet: sytyttimiä, tulitikkuja tai kipinärautoja (firesteel). Samoin kattiloiden pitää olla näihin sopivia. Muovikahvaiset eivät käy, sillä rivat ja kannen kahvat sulavat jos eivät kestä tulta. Myös lemmikkieläimet pitää huomioida kotivarassa riittävällä veden- ja ruuan määrällä sekä mahdollisilla lääkkeillä ja ensiapuvälineillä.

Henkilökohtaiset reseptilääkkeet, flunssa- ja kipulääkkeet, puhdistus- ja sidetarvikkeet sekä hygieniatarvikkeet kuten deodorantti, hammastahna, terveyssiteet, tamponit, saippua ja shampoo ja miehillä parranajovälineet kuuluvat kotivaraan. Kaikki niistä ei ole välttämättömyystarvikkeita, vaan lähinnä mukavuustarvikkeita.

Kaikissa kotitalouksissa pitää olla radio, joka ei vaadi verkkovirtaa. Paristoja, varavirtalähteitä ja akkuja tarvitaan esimerkiksi valaistuksen järjestämiseen tai laitteiden lataukseen. Jokaisessa kodissa tulee olla myös joditabletteja koko perheelle siltä varalta, että sattuu ydinonnettomuus. Ensiaputarvikkeet pitäisi kuulua joka tapauksessa jokaiseen kotiin. Samoin taito käyttää niitä. Omakohtaisen varautumisen tasoa voi parantaa osallistumalla ensiapukoulutuksiin säännöllisesti. Jokaisesta kodista pitää löytyä myös ensisammutusvälineet - sammutin ja sammutuspeite, pakollisen ja toimivan palovaroittimen lisäksi. Vaahtosammutin on hieman arvokkaampi, mutta jälkien siivoaminen on huomattavasti helpompaa kuin jauhesammuttimen käytön jälkeen.

Jokaisella tulisi olla myös käteistä rahaa mielellään erikokoisina seteleinä ja kolikoina. Ongelmaksi saattaa muodostua sähkökatkostilanteessa se, että sähköjen ollessa poikki kauppojen kassatkaan eivät ole toiminnassa. Nyky-yhteiskunta menee hetkessä polvilleen, jos sähköt ja verkkoyhteydet eivät toimi. Sama voi toistua myös huoltoasemilla. Automaatit eivät toimi ilman sähköä. Jos haluaa varautua kunnolla, niin ei aja tyhjällä tankilla, vaan käy tankkaamassa hyvissä ajoin mielellään jo ennen kuin tankki saavuttaa puolivälin, jolloin pärjää ainakin muutaman päivän ilman tankkaamistarvetta.

Vesi ja muut juomat

Kaikista tärkein asia on vesi. Se on meille suomalaisille asia, joka otetaan itsestäänselvyytenä. Avataan vain hana ja sieltähän sitä tulee kylmänä tai kuumana. Tilanne, jossa vettä ei tulekaan on hyvin haastava, varsinkin kaupungeissa.

Vedentulon loppuminen vaikuttaa välittömästi arkirutiineihin. Kuva: PxHere


Suomalaiset kuluttavat vettä keskimäärin 120 litraa vuorokaudessa (Motiva). Poikkeustilanteissa viranomaiset järjestävät vesipisteitä, mutta kulutustottumukset muuttuvat perusteellisesti, kun ollaan kantoveden varassa. Minimissään ihminen tarvitsee päivittäin hieman alle 2 litraa vettä pysyäkseen terveenä. Liikkuessa veden tarve kasvaa huomattavasti. Tämä kaksi litraa päivässä kuluu pelkästään juomavetenä ja ruuan seassa. Tämän lisäksi vettä tarvitaan myös peseytymiseen, pyykin- ja astianpesuun, lemmikeille, kasveille, siivoukseen ja WC:n vetämiseen. Joten todellinen tarve on huomattavasti suurempi. Kahdesta litrasta on pitkä matka 120 litraan päivässä. Ja tämä siis henkeä kohden.

Kulutustottumuksille tulee välitön muutos, jos vedentulo lakkaa. Vettä on siis hankittava tai varastoitava. Pullovesi ei ole ratkaisu, jos kaikki haluavat sitä yhtä aikaa. Kauppojen hyllyt ovat pian tyhjinä. Muutenkin pulloveden juominen täällä Suomessa tuntuu tarpeettomalta, sillä meillä on hyvät ...